Voimaa, liikkuvuutta, tekniikkatreeniä vai uudet mailat? Svingin parantamisen monta keinoa 3/4 (liikkuvuus)
Venyttelyhän on ihan kamalaa!
Se sattuu, kiristää, tärisyttää, polttaa ja saa meidät kiemurtelemaan tuskan hiki otsalla. Ja venyttelystähän on tehty tutkimuksia puolesta ja vastaan, että onko siitä mitään hyötyä vaiko ei?
Jumi on voimaa ja iso jumi ylivoimaa! Saako näillä perusteilla jättää suosiolla venyttelyn jo väliin?
Liikkuvuus ei sinällään ole itseisarvo vaan välillä jopa yliarvostettu ominaisuus (kyllähän sukujuhlissa aina ihastellaan spagaatteja ja siltoja tekeviä lapsukaisia). On paljon ihmisiä (esim. yliliikkuvat nivelet, kasvavat nuoret ja raskaanaolijat), joilla liikkuvuus on sitä luokkaa, ettei sitä tarvita yhtään lisää. He tarvitsevat enempi kehon vahvistusta ja hallinnan opettelua, jottei niveliä kuormiteta jatkuvilla yliviedyillä liikkeillä. Esimerkkinä tästä on nuorilla urheilijoilla lisääntyneet selkärangan nikamakaaren rasitusmurtumat, jotka johtuvat yleensä heikoista syvien lihasten tuesta, hieman vääränlaisesta liikkeestä ja liiallisista toistoista suhteessa pehmeisiin rangan nikamiin. Mutten mene tähän nyt sen syvemmälle vaikka aihe tärkeä onkin .
Svingissä riittää tietty rotaatio hartioissa ja lantiossa, lisäkiertyminen hyvin liikkuvalla harvoin parantaa tulosta ilman hallintaa vaan päinvastoin pidentää downsvingin matkaa, jolloin myös mahdollisuus virheisiin kasvaa matkalla kohti osumaa. Lisäksi kehon ”lataus” kierrolla ja lihasjännitteen luonnilla voi jäädä vaillinaiseksi, jos lihasaktivaatiota ei tapahdu ”helpon” kierronluonnin vuoksi. Liikkeestä tulee "löysä" ja siinä voi olla rentoutta mutta ei voimaa.
Liikkuvuus ja sen parantaminen ovat silti samalla yksi keskeisimmistä asioista useimmille golfareille kohti parempaa ja rennompaa svingiä sekä kivutonta pelaamista. Miksi näin?
Kaiken A ja O on ymmärrys kehon liikkuvista nivelistä ja niiden liikeradoista yhdistettynä vakautta tarvitseviin niveliin ja kehon osiin. Tällä pyhällä yhteydellä kun lähdetään rakentamaan svingiä tai muuta liikettä niin ollaan oikealla väylällä. Tällöin liike ei ole pakotettu, väärästä kohdasta kehosta voimalla revitty tai virheellisesti kompensoitu, josta seuraa usein haavereita lyhyellä tai pitkällä aikajänteellä. Alaselän kivuissa usein syy löytyy väärästä rangan asennosta ja kierron tuottamisesta väärästä kohdasta, yhdistettynä heikkoon lihastukeen (erityisesti syvien lihasten aktivointijärjestyksessä).
Oikeanlainen svingi, kuten muutkin liikkeet pohjautuvat kehon anatomiaan ja fysiologiaan (toki yksilöllisyys huomioiden) ja liikkeen biomekaniikkaan, joten tietyt lainalaisuudet pätevät vaikka svingeissä muuten saa ja pitääkin olla yksilöllisyyttä. Emme ole kuitenkaan robotteja. Onneksi.
Bongasin netistä hyvän artikkelin* kestävyysurheilun treenaamiseen liittyen ja vaikka kestävyysurheiluja ja golfia ei treenatakaan samalla tavalla niin golfiin pätee samat asiat mm. liikkuvuuden, hermo-lihas-järjestelmään ja asennon ylläpitoon liittyen kuin esim. juoksuun. Eli jos asentoa ei pystytä ylläpitämään pitkän suorituksen tai monien toistojen läpi niin asento/liike romahtaa väkisinkin, jolloin rentous ja toistettavuus kärsii. Sitten lyödäänkin lujaa ja kaikella voimalla, mitä käsistä lähtee.
Asennon ylläpidon haasteita voi olla joko huono liikkuvuus tai puutteellinen lihastuki. Yleensä syyllinen löytyy molemmista, eli näiden harjoittaminen ajatuksella ”avaa ja vahvista” tuo yleensä hyviä tuloksia. Samoin kuin ymmärryksen lisääminen siitä, mistä liike kehosta tuotetaan ja minkä avulla.
Kuten ammattivalmentaja Heikki Pusakin toteaa artikkelissa, että ” liikkuvuus on sidoksissa suorituksen rentouteen, palautumiseen ja hermo-lihas-järjestelmän vireyteen” ja että ” nykyään on menossa voimaharjoitteluvillitys, mutta voimaharjoittelusta ei ole hyötyä, jos liikkuvuus ei ole hyvä”.
Eli suomeksi, jos lihakset on kovin kireät, ne eivät aktivoidu oikeassa järjestyksessä tai eivät aktivoidu ollenkaan, niin emme saa tuotettua lajinomaista liikettä ja siihen vielä haluttua voimaa tai nopeutta. Pusan sanoin ”liike ikään kuin vuotaa läpi”.
Liikkuvuudesta kannattaa siis huolehtia, koska se vähenee ikääntymisen myötä. Ei siksi, että vanheneminen varsinaisesti vähentäisi liikkuvuutta vaan siksi, että lopetamme kehon liikkuvuuden käytön (istumme autossa, tietokoneella, sohvalla supussa, etunojassa ja kyyryssä). Siksi me painumme kasaan ja liikkuvuutemme huononee.
Sarjan aiemmat kirjoitukset tekniikkatreenistä ja voimaharjoittelusta löydät linkkien takaa.
Olisikohan venyttelystä tai liikkuvuusharjoittelusta sittenkin hyötyä?
Susanne
p.s. venyttelyssä ei tarvita tärinää, tuskanhikeä ja maksimaalista kehon puskemista vaan nykytietämyksen valossa vähempikin riittää :) Lihastärinä venyttelyssä yrittää viestiä liian pitkälle viedystä liikkeestä ja pyytää sinua keventämään liikettä, joten kuuntelethan kehon viestejä!
Pääset tästä suoraan kirjoitussarjan muihin juttuihin:
Kirjoittaja
Susanne Ropponen
Golfjoogan perustaja
Kirjoittelen blogiin ajatuksia golfarin oheisharjoittelusta, golfissa kehittymisestä iästä riippumatta, liikunnan ilosta ja aktiivisesta elämästä, joka pyörii vahvasti golfin ympärillä. Jos haluaisit omia ajatuksiasi golfarina blogiin, niin ota yhteyttä [email protected]
Uusimmat blogit ja ajankohtaiset asiat suoraan sähköpostiisi!
