Onko joogaa turvallista harjoitella?

Tämä kysymys tulee aika ajoin vastaan asiakkaiden, tuttujen ja myös mediankin toimesta. Tänään (2.1.2020) Helsingin Sanomat olivat julkaisseet artikkelin aiheesta, joka on valitettavasti luettavissa vain tilaajille. En ole kovasti puhunut joogataustastani tai -matkasta, joka on tehnyt minusta sellaisen opettajan mitä olen. Nyt kerron siitä sinulle hieman.

Joogaa on kaikkijoogasta.fi-sivuston mukaan ainakin 65 eri tyylilajia suomessa, joten otsikon kysymyksen esittämisessä tulisi ensin tietää mistä joogan suuntauksesta on kysymys ja miten sitä opetetaan ja harjoitetaan. Itse otsikon kysymys on mielestäni sama, kuin kysyisi, onko turvallista urheilla tai liikkua?

Yksinkertaistettu vastaus on, että mitä tahansa on turvallista tehdä, kunhan siinä on huomioitu kehon fyysiset tarpeet ja rajoitteet, tekeminen on monipuolista, se ei aiheuta kipua ja tekemisen jälkeen olo on hyvä. Myös seuraavana päivänä.

Olen itse aloittanut joogan yli 20 vuotta sitten "perinteisillä" opeilla, joihin kuului jokapäiväinen harjoitus (mielellään aamulla), joka toisti aina samaa asanajärjestystä. Harjoitellessa tärkeintä oli päästä tietynlaiseen asentoon ja mahdollisimman syvälle.

Lihasaktivaatioista ei puhuttu juuri mitään lukuunottamatta bandhoja (juuri-, napa- ja kämmenlukkoja eli aktivaatioita lantionpohjassa, vatsassa ja kämmenpohjan kautta matosta). Opettaja avusti tunneilla liikkeissä syvemmälle sen enempää kyselemättä tai kuulostelematta miltä liikkeet tuntuivat tai miten kroppa niihin reagoi.

Kipu kuului harjoitukseen ja mieltä jalostettiin sen sietämisellä. Sanomattakin lienee selvää, että seurauksena oli alaselän kivut ja yliliikkuvuuden lisääntyminen eli kehon tuen ja liikkehallinnan puute. Suomeksi sanottuna sen hetken vammoja ja ongelmia eli tulevaisuuden kuntoutusta ja oikeiden liikemallien opettelua.

Joogaharjoitus veti minua silti puoleensa. Harjoitukseen joutui keskittymään, se tarjosi fyysisiä haasteita ja sen jälkeen oli aina hyvä olo. Lukuunottamatta kipeää selkää tai olkapäätä.

Vuosien saatossa jooga kulki mukanani muodossa ja toisessa ja välillä oli pitkiäkin aikoja, kun selkäkivun takia en voinut sitä harjoittaa. Silti odotin aina, että pääsisin taas sitä harjoittamaan. Mieleni, kehon lisäksi, kaipasi harjoitusta ja sen tuomaa hyvää oloa.

Onneksi jooga ja sen opetus on kehittynyt vuosien ja vuosikymmenien saatossa. Tämä on yksi syy siihen, että jooga"lajeja" on niin monia tänä päivänä. Osa joogaopettajista on halunnut lähteä kehittämään joogaa sellaiseen suuntaan, minkä on kokenut itselleen syystä tai toisesta mielekkääksi tai harjoitusturvallisuuden ohjaamana. Tästä syystä myös Golfjooga on syntynyt ja kehittynyt. Ja samaisesta syystä olen kehittänyt osaamistani laaja-alaisesti, ennenkaikkea fysiologian, anatomian ja biomekaniikan saralla.

Jooga voi tarkoittaa myös eri asioita harjoittelussa. Yhdelle jooga voi tarkoittaa puhtaasti fyysistä liikeharjoitusta tai mielen harjoitusta, toiselle se voi olla kehon energioiden liikutteluun tarkoitettu harjoitus, kolmannelle filosofiaa ja sen mukaan elämistä, neljännelle edelliset yhdistävä elämäntapa ja viidennelle jotain ihan muuta. 

Onko joogaa siis turvallista harjoitella? Mielestäni on, kunhan valitset ammattitaitoisen opettajan, jolla on joogan liikkeiden (tai filosofian) opettamisen lisäksi osaamista myös ihmiskehon anatomiasta, fysiologiasta ja liikkeen biomekaniikasta.

Tämä samainen "vaatimustaso" tulisi mielestäni olla myös kaikkien muiden lajien opettajilla, ohjaajilla ja valmentajilla. Kun opetamme liikettä tai valmennamme lajikohtaisessa harjoittelussa, tulee meidän ymmärtää miten keho liikkuu, miten ihmiskeho toimii ja kehittyy, miten harjoittelu vaikuttaa kehoon, harjoittelun ja palautumisen suhde, kokonaiskuormituksen vaikutus ihmiseen ja mieleen, mielen vaikutus harjoitteluun jne.

Opettajien ja valmentajien tulee myös kunnioittaa ohjattavia, heidän kehojaan ja henkilökohtaista tilaansa. Tämä sinällään pitäisi olla tuttua jo ihan peruselämästä ja vuorovaikutuksesta.

Golfjoogan lähtökohtana on ollut alusta asti turvallinen liike, kehon vahvistaminen, liikkuvuuden ja liikeratojen kasvattaminen turvallisesti (eli tuen kautta, ei venymällä holtittomasti tai käsin ketään syvemmälle painaminen) golfarin tarpeista käsin.

Toinen kysymys johon usein törmään on se, että voiko kursseille tulla, kun on jäykkä kuin rautakanki?

Vastaus tähänkin on kyllä. Se on myös lähtökohtaisesti turvallista, koska silloin ei pysty yleensä viemään liikettä niveliä ylivenyttäviin asentoihin ja kehossa on väkisinkin tukea, kun lihakset jarruttavat liikettä.

Joogan tarkoitus ei ole mielestäni saada ihmisiä akrobaattisiin asentoihin vaan sen tarkoitus on saada ihminen tuntemaan olonsa hyväksi liikkuessaan hengityksen tahdissa omaa kehoaan kuunnellen. Silloin yleensä mielikin rauhoittuu ja positiiviset tulokset seuraavat tekemistä turvallisesti.

Joogassa ja golfissa on todella paljon yhteneväisyyksiä "filosofiassa", harjoittelussa ja opetus"metodeissa". Ehkäpä kirjoitan näistä jossain kohdin lisää ja avaan näitä enempi. Tiukimmat ja näkyvimmät yhteneväisyydet molemmissa on, että molemmat ovat kehon harjoittelun kannalta toistolajeja, harjoittelu perustuu pitkälti "gurujen" oppeihin ja molempien lajeja harrastavat suhtautuvat hyvin intohimoisesti lajiin ja sen harjoitteluun.

Susanne 

Lue myös:

Asiakkaiden kokemuksia ja palautteita harjoittelusta

Liikkuvuutta, tekniikkatreeniä, voimaharjoittelua vai uudet mailat? Miten kehittää omaa peliä?

Onnistuneen svingin salaisuus on syvällä sisällä

kuva: Obelixphoto