Onko sinulla käytössäsi svingin voimantuottopesäkkeet vai laiskottelevat lurjukset?

Mitä mitä mitä, mistä se nyt puhuu ja onko jossain olemassa voimantuottopesäke, josta en ole vielä kuulutkaan? Mä haluan sen heti käyttööni!

Svingissä keskeisimmät voimantuottajalihakset ovat pakarat. Kyllä, ne joiden päällä istut kaiken päivää ja jotka ovat istumisen ansioista jatkuvasti ylivenyttyneessä ja pasiivisessa tilassa. Ei siis liene kumma, että tutkimusten mukaan vain noin 1/3 ihmisistä osaa tietoisesti aktivoida pakaralihaksia. 

Pakarat ovat ensisijaiset lonkan ojentajat, joka golfiin käännettynä tarkoittaa parempaa voimantuottoa ja lantion kiertoa ja ojennusta svingissä. Pakaralihas aktivoituessaan  työntää lonkan ojennukseen, josta seuraa lantion ojentuminen ja voiman siirto alavartalosta lantioon ja siitä ylöspäin keskivartalon ja käsien kautta mailaan ja mailanpäähän.

Pakaran aktivoituminen puolestaan rentouttaa vastavaikuttajalihakset, jotka ovat lonkankoukistajat.  Jos lonkankoukistajat eivät voi rentoutua niin lantio ei pääse ojentumaan vaan peppu jää ns. pitkälle ankkapyllyksi. Ankkapylly ei tuota voimaa eikä kierrä lantiota kunnolla vaan laahaa perässä pasiivisena. Lisäksi alaselkä kuormittuu, kun ankkapyllyllä yritetään tuottaa voimaa liikkeessä.

 "Ankkapylly ei tuota voimaa eikä kierrä lantiota kunnolla."

Lantio on kaikissa työntö-, heitto- ja lyöntilajeissa voimantuottaja. Jos lantiota ei saada tuottamaan voimaa liikkeeseen niin voimaa yritetään tuottaa käsillä ja jaloilla erikseen. Tällöin voima ei siirry kehon kineettisten ketjujen kautta alhaalta ylös (ja golfissa aina mailanpäähän saakka), kun ketju ei jatku. Lyhyemmälläkin matematiikalla laskutulos on helppo. Lopputuloksen kannalta, ei kovinkaan taloudellista tai tehokasta.

Pakaroilla on toinenkin tärkeä rooli ja se on lonkan tukeminen ja vakautus. Tämä tarkoittaa sitä, että esim. kävellessä lantio ei keinu sivulta sivulle (kuten malleilla catwalkilla) ja kuormita väärin niin lonkkaniveltä kuin alaselänkin niveliä. Astuttaessa jalan päälle lonkka ojentuu, pakaralihas aktivoituu ja seisomme ns. suorassa linjassa ja lantion kierto kävellessä on mahdollinen. Tämä on taloudellinen ja nivelten hyvinvointia lisäävä tapa edetä eteenpäin. 

Svingissä tarvitsemme lonkan tukemista lantion hallintaan ja kiertoon.

Lonkan tuen ollessa puutteellinen lantio pääsee liukumaan sivusuunnassa ja kineettinen ketju ei siirrä voimia tehokkaasti. 

Vakaa lonkka helpottaa myös tasapainoa, kun kehon eri osiot saadaan asettumaan päällekkäin lantion hyvän asennon ansiosta. Kun lantio on neutraalissa asennossa alla voi rintakehä asettua neutraalisti sen päälle ja pää kirsikkana koko pinon päälle (ks. kuva). Tällöin asennon ylläpito on kevyempää ja taloudellisempaa sekä voimansiirto tapahtuu helpommin ala- ja ylävartalon välillä.

"Poissa silmistä, poissa mielestä"

Kutsun tunneilla pakaroita tuttavallisemmin laiskotteleviksi lurjuksiksi tai alihyödynnetyiksi luonnonvaroiksi, sillä niitä ne ovatkin, jos emme saa valjastettua niitä tekemään sitä työtä, joka niille kuuluisi. Etureidet ovat yleensä innoikkaina tekemässä pakaroiden työn (liikuttamassa meitä eteenpäin tai tukemassa meitä asennoissa) ja pakarat kuurupiiloilevat passivisina silmiemme ulottumattomissa.

Poissa silmistä, poissa mielessä, ihmekös tuo. Lopputuloksena tämä tuntuu yleensä kireinä ja helposti väsyvinä etureisinä ja lonkankoukistajina. 

Pakaroiden aktivointia kannattaa harjoitella ja usein niiden aktivoituminen voi ottaa hieman aikaa. Toisinaan voi olla, että joudutaan herätellä niitä monilla eri harjoitteilla, että suostuvat taas yhteistyöhön ja oivaltavat mitä niiden tulisi tehdä. Työ tuo kuitenkin tulosta ja palkintoja, sillä pakaroiden rooli on niin merkittävä kokonaishyvinvointiimme ja golfiinkin.

Tein pari videota, joissa yhdistyy pakaratuen aktivaation harjoittelu, lonkan vakautus ja kaiken lisäksi vielä lonkkien liikkuvuusharjoitteet. Näitä liikkeitä voisi todella kutsua golfkielellä liikkeiden holariksi. Harjoitteet uppoavat nimittäin täsmällisesti ja monipuolisesti juuri oikeisiin paikkoihin. 

 Treeni-iloa!

Susanne

Molemmissa harjoitteissa säilytä etujalan polvi varpaiden kanssa samassa suunnassa. Pidä paino etummaisella jalalla ja pakara aktiivisena. Lähde liikkeisiin rauhallisesti liikeratoja ja hallintaa hakien ja nopeuta liikettä hallinnan säilymisen rajoissa.